lauantai 1. maaliskuuta 2014

20

Hyvää syntymäpäivää minä!! Saara 20v.! Huh. Tuntuu kamalan vanhalta, aikuiselta, kaikkitietävältä, aikuiselta, fiksulta. Siltä, että jos lapsi kysyy marsun vuosikasvua tai maapallon tarkkaa muurahaisten lukumäärää, mun pitäisi tietää se sillä sekunnilla. Kuulostaa pahalta. Vielä vuosi sitten, ehkä jopa toissapäivänä halusin vanheta niin että hiukset hulmuaa, mutta nyt yhtäkkiä haluan pysäyttää ajan tähän. Suihkunraikkaana istua oman kullan kainalossa ja katsella tv:tä. Tässä olis aika bueno. Mutta aika kuluu, voihan!


Eilen tosiaan vietettiin mun synttäreitä ja voi huh mitkä synttärit Toni mulle järjestikään! Hienoa, mahtavaa ja parasta ikinä. Ilman aavistustakaan mihin oltiin menossa, puettiin kamppeet niskaan ja lähdettiin ratikka-bussi-yhdistelmällä kohti Lauttasaarea, paitsi hypättiin bussista pois jo Ruoholahden kohdalla. Käveltiin, käveltiin ja käveltiin, eikä silmät tahtoneet pysyä päässä kun kummastelin ja hämmästelin tehdasmaisemaa ja vilkasta liikennettä. Oltiin matkalla Salmisaaren liikuntakeskukseen.





Toni oli varannut liikuntakeskuksesta elämyspaketin, johon kuului keilausta, jousiammuntaa, ajosimulaattoria, nyrkkeilyä pomppulinnassa, tanssimista, kiväärisimulaattoria, golfia, laaser-rataa jne. Aikaa oli kaksi tuntia, ja saatiin rauhassa omaan tahtiin kierrellä kaikissa pisteissä kokeilemassa. Ite tykkäsin eniten keilailla (koska olin yksinkertaisesti paras kaikista;)) ja jousiampua, mutta esim. laaser-rata ja pomppulinnanyrkkeily oli ihan huisin hauskaa!! Tunsin, että olin ihan pikkutyttö kaverisynttäreillä vettä kengässä-leikin aikana riemusta kirkuen ja täytekakkua syöden, paitsi että tää oli vielä vähän hauskempaa. Sanompa vaan, että jos joku onnistuu pistää paremmaksi niin.. Ei, ei onnistu.

Aktiviteettiosuuden jälkeen tultiin kotiin vaihtamaan vaatteet, ja lähdettiin Punavuoreen ravintola Sea Horseen syömään. Kyseessä oli hieno alá carte ravintola, ja tunsin itteni vähintään prinsessaksi. Alkuruoaksi tilattiin valkosipulietanoita. Oon aina kammonnut sanaa etana, enkä ole voinut kuvitellakaan maistavani niitä, mutta kaikki ennakkoluulot lähti hetkessä, kun sain maistaa kolmea suussa sulavan herkullista etanaa. Kannattaa ehdottomasti maistaa! Vähän kun mustekalarenkaita olisi popsinut. Pääruoksi ajattelin välillä ottaa jotain erilaista poiketen takuuvarmasta jokakertaisesta pippuripihvistä ja valitsin paistetun lohen. Ehkä vähän kuivaa, mutta kaiken korvasi suussa sulava ja taivaallinen sienikastike ja loistava talon valkkari. Ravintolakokemus oli piste i:n päälle, ja kun kotona odotti pullo skumppaa, hyvä elokuva ja kilo karkkia, oli ilta kruunattu sitten sillä. Sanaton oli olo.



Loppuun voisin esitellä vielä synttärilahjat, jotka Toni oli kaikella rakkaudella hankkinut. Aamu alkoi Usain Boltin elämänkerralla, korvakoruilla ja essulla. Ilta päättyi niken törkeen hienoihin lenkkareihin ja urheilusukkiin. Jos olin aiemmin sanaton, olin sitä nyt vielä enemmän. Pieni lahjaöveryys pistettiin kuulemma pyöreiden piikkiin, täytetäänhän sitä 20 vuotta vain kerran elämässä. Kiitos rakas, synttäripäivä oli paras ikinä!