sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Sunnuntai

Voi ihanaa! Mistä mulle on yhtäkkiä tullut näin paljon lukijoita? Tosi kiva, on paljon kivempi kirjoitella kun tietää, että jotkut myös jaksaa lueskella! Kommentoikaa mielellään mitä haluutte mun elämästä tietää, eli mitä siis kirjottelen tänne! Nyt oon pyrkinyt aika laidasta laitaan kirjottelemaan, mutta lähettäkääpäs ehdotuksia, otan niitä tosi tosi mielelläni vastaan :)

Tänään olin (taas) aamulla pelaamassa Assin kanssa sulkapalloa, ja voi että, oli kyllä niin huippua! Nyt meidän kymmenen kerran käyntikortti loppui, mutta aiotaan ehdottomasti investoida uuteen! Se on niin mukavaa, etten yleisurheilun jälkeen tiiä mitään kivempaa lajia jota olisin kokeillut! Ja siinä tulee ihan oikeesti hiki, eli se ei ole mitään kevyttä mummojen sunnuntaijumppaa, vaan ihan kunnon urheilua! Ainakin me ollaan saatu tosi hyvin pelit aikaan. Assi opiskeli vähän sääntöjä, niin nyt pelataan ihan kuin ammattilaiset ;) Tai niin...
Mulla oli myös kilpailut tänään. Tuntu kyllä niin ihanalta päästä taas rinkiin, mun omalle baanalle ;) Toisaalta kisat ei mennyt niin hyvin, syitä on useampia, mutta pääsipä ainakin heittämään! Ensi viikolla vihoviimeiset kisat, ja sitten kausi on virallisesti sinetöity ja voidaan taas keskittyä uuteen.

Mummu! :))

Laitettiin Lauran kanssa kynnet kuntoon uutta kouluviikkoa varten!


rakkauspakkaus

Mun kaunokainen :)

Ja tässä vielä pari kuvaa tältä illalta, kun suvun kanssa juhlittiin pikkuveljen synttäreitä yhdistettynä veljen ja papan nimipäiviin!
Toivottavasti teilläkin on ollut ihana sunnuntai ja koko viikonloppu! :)

Kohta 18




Katoin eilen pitkästä aikaa jonkun kotimaisen elokuvan. Täytyy myöntää, että mulla on kyllä aika vahvat ennakkoluulot kaikkiin kotimaisiin leffoihin, koska tähän mennessä en ollut nähnyt vielä oikeestaan yhtään hyvää sellaista. Tästä leffasta, Kohta 18, olin kuitenkin kuullut aikaisemmin jo joitain kommentteja siihen suuntaan, että se on ihan ok. Ja täytyy sanoa, että oon nyt ihan samaa mieltä! Ei ollut mikään paras elokuva mitä oon nähny, mutta ei missään nimessä huonoinkaan! Oikeesti tosi hauska ja hyvin tehty! Kannattaa mun mielestä ehdottomasti harkita yhdeksi leffavaihtoehdoksi. En mäkään koskaan vapaaehtoisesti ole valinnut suomalaisia leffoja, mutta tällä kertaa poikkesin normaalista enkä joutunut pettymään!
Tässä vielä traileri leffasta. Kattokaa se ennen ku teette mitään johtopäätöksiä! Kyllä mä antaisin arvosanaks varmaan ainaki 8/10. Erilainen, muttei huono.


lauantai 29. syyskuuta 2012

Uudet hiukset




Höh. Miksen onnistu saamaan näihin kuviin sitä todellista väriä? No, ei voi mitään, laatu sen kun huononee, mutta sille en edelleenkään voi yhtikäs mitään. Tänään sain siis vihdoinkin aikaseksi värjäyttää mun hiukset, ja tarkoitushan oli, että ne palautuisi takasin lähelle mun omaa hiusväriä, mutta kappas kappas. Suunnitelmat muuttuikin vähän siinä vaiheessa, kun väri oli laitettu päähän, ja alkoi pikkuhiljaa näyttää siltä, ettei väri ole lähelläkään sitä vaaleaa, vaan aivan jotain muuta. Ja tummahan siitä tuli, tosi tumma. Ja vähän punertava.. Nää kuvat ei nyt anna mitään osviittaa, koska ne näyttää aika vaaleilta tossa, tommosta vaaleeta raitaa kun ei ole olemassakaan. No, ehkä joskus saan jollain hyvällä kameralla paremman kuvan, se jää nähtäväksi! Vaikka väristä tuli jotain aivan muuta mitä olin ajatellut, niin ei tääkään nyt niin paha ole. Vaihtelu virkistää! ;)
Voitte muuten vaikka verrata mun hiusten väriä siihen eilen otettuun "asukuvaan". Siihen jossa seison fiksuna peilin edessä farkut jalassa ja valkoinen villapaita päällä. Siinä näkyy se mun aikasempi todellinen väri, noita muita aikasempia "hiuskuvia" (paitsi näitä ylempiä!) oon vähän käsitelly, mistä syystä myös hiusten väri niissä on muuttunut.

Tänään on hyvä päivä - näitä lisää



Hehe, meiän omenapuu kaatui, joten herätettiin se henkiin pienellä tukivirtelmällä ;)



Meidän pihalla viljellään sieniä :)) Tossa mun ikkunan alla on kunnon sienipelto!! :o


Miksei joka vuodenaikaan kuulu tällaiset värit?! :o Ihanaa.




Namnam. Näistä marjoista mummu tekee maailman parasta mehua!


HAHA. Lauantaijuntti osa 1


Isi näyttää mallia miten koripalloa ei heitetä koriin oikeasti pelataan!


Lauantaijuntti osa 2

Tänään oli ensimmäinen päivä pitkään aikaan kun ei tarvinnut herätä herätyskellon inhottavaan pirinään, ei tarvinnut stressata lukemisesta, ei aikataulusta, ei mistään. Tänään on ensimmäinen päivä pitkään aikaan kun tunnen itseni elävän! Mun mielestä on ihana herätä auringon paistaessa sälekaihtimien välistä, syödä aamupala rauhassa, tehdä jotain kivaa ja sitten vaan ottaa rauhallisesti. Tänään oon toteuttanut tän kaiken! Jeejee. Olin Assin kanssa aamulla pelaamassa tunnin sulkapalloa ja kun tulin kotiin sain kamalan inspiraation kuvata jotain mikä symboloi syksyä! Toisaalta jo pelkästään ajatus tästä meinasi kariutua siihen ettei mulla ole mitään hyvää kameraa jolla kuvata! Ärsyttävää. Omistan vaan mun vanhan kapulapuhelimen jossa kamera on oletettavasti jostain kivikaudelta. Mutta eipä auta valittaa, siihen täytyy tyytyä mitä on saatavilla. Pahoittelut siis kuvien laadusta!! Kuvasta näette myös mun lauantai-päivän asuvalinnan ;)) lookin' good?
Toivottavasti teilläkin on ihana lauantai!

perjantai 28. syyskuuta 2012

Vaihtamalla paranee



Voi rakkaus! Ostettiin tänään leffa Vaihtamalla paranee, koska se maksoi prismassa vaan 4€! Onhan se jo   pari vuotta pyörinyt, mutten ite oo saanut aikaseki katsoa sitä. Enkä tajua että miksi?! En oikeestaan ole sitä edes pahemmin huomioinut, huh onneksi huomioin nyt! Istuin siis tänään perjantai-iltana olohuoneen sohvalla, söin pizzaa (hmm mun pitäis tosiaan aloittaa taas se treenaaminen) ja katsoin leffaa. Voi ihanuus. Eli jos ET ole nähnyt tätä, käy NYT vuokraamassa tai ostamassa se itsellesi! Hehe, pientä mainostamista taas, mutta näinhän siinä käy aina kun katson jonkun hyvän leffan.. 10/10 mun kategoriassa ;)

Feeling young and good


Ajattelin vaan ilmottaa että kohta mulla on uudet hiukset! Värjäsin mun hiukset aiemmin vaaleammiksi, koska mua alkoi ärsyttää, että ne todella on tummumassa tosi tummiksi! Ero mun vanhaan hiusväriin oli sitten kuitenkin niin suuri, että tuo juurikasvu on pakko saada pois, ja siihen ei auta mikään muu kun uusi värjääminen :/ Tällä kertaa kuitenkin värillä, joka on lähempänä mun omaa väriä, niin ehkä ensi kerralla värin voi itsestään antaa kasvaa pois :) Ainiin joo ja tässä on nyt taas nää mun "oikeet" hiukset kuvattuna, eli kiharana. Miettikää kaksi kertaa ennen kun sanotte, että mäki haluan! ;) 
Ja vielä loppuun pieni hehkutus, että kokeet on ohi!! IHANAA. Voi tätä stressittömyyden tunnetta :) Äsken olin Assin kanssa kaksi tuntia pelaamassa sulkapalloa, ja nyt on kokonaisuudessaan tosi hyvä olo! Huomenna uudestaan.
Mukavaa perjantai-iltaa kaikille!


Ja tässä vielä tällain vähän myöhässä perjantai-päivän asua. En normaalisti ole ottanut mitään kuvia mun vaatteista, ehkä sen takia, että yleensä näytän aina niin tylsältä etten näe siinä pointtia ;) toiseksi sen takia etten vieläkään ymmärrä miten ittestään voi ottaa kuvan ilman että näyttää ihan idiootilta! :D varsinkin peilin kautta! (miten sen saa otettua niin ettei naama jää kameran/kännykän taakse osittain piiloon! ilmeisesti mun aivot on liian pienet tajuamaan sitä) Ja mulla kun sitä omaa hovikuvaajaa ei ole. Tämäkin otos syntyi useamman kymmenen  parin yrityksen jälkeen.


torstai 27. syyskuuta 2012

270912

Ah ihanuus. En muista millon olisi viimeksi tuntunut niin ihanalle vetää verkkarit jalkaan ja kiskoa urheiluliivit päälle. Heh, moni varmaan ajattelee, että jopas on tärähtänyt mimmi, mutta siis ihan oikeesti! Mulla on ollut nyt KAMALAN pitkä tauko treeneistä, osittain sen takia, että kausi on treenien osalta lähes tullut jo päätökseen (vielä kahdet kisat), mutta myös sen takia, että mulla on ollut kahdet kirjoitukset, joihin oon satsannut kaikkeni ja kaikki muu on sen takia jäänyt vähemmälle. Tänään kuitenkin kävin vetämässä pienten temppukoulua, jonka takia siis urheiluvaatteet (en vielä itse tehnyt mitään muuta kun leikin gorillahippaa, roikuin köysissä, tein takaperinkuperkeikan ja olin olevinani popcorni.).
Huomenna on enää saksan koe jäljellä, jonka jälkeen voin riemusta kiljuen rynnätä ulos koulusta. Ei enää kokeita vähään aikaan. Ihanaa. Helpottavaa. Stressissä on ikävä elää, se on tullut nyt pariin kertaan todettua. Tänään sain myös ruotsin alustavat pisteet. En ollut ollenkaan tyytyväinen! Kaukana siitä. Vähän tylsää ettei me koskaan saada niitä kokeita korjattuna takasin, koska sillon näkisin missä oon aineiden suhteen epäonnistunut. Toisaalta jopa ruotsinopettajienliitto on ollut sitä mieltä, että koe oli kaikkien aikojen hankalin, joten oletettavasti pisterajat tulee laskemaan. En millään jaksais odottaa marraskuun loppuun asti, jolloin viralliset tulokset tulee!


Se kramppaa...

Huhu. Mitä kertoo se, että autolla ajaminen tuntuu lähestulkoon mahdottomalta haastelta, koska vaihdekeppi on sijoitettu kuskin oikean käden puolelle? Sitä, että olet juuri kirjoittanut psykologian koetta 6 tuntia ja 1 minuuttia. Jee! Nyt se on VIHDOIN ohi ja elämä voi alkaa! Eiku ei sittenkään. Onhan mulla vielä huomenna matikan koe ja ylihuomenna saksa :)) koeviikon kokeita toisaalta, mutta kokeita kummiskin. Eikä 4 todistuksessa houkuttele. Siispä lukemaan! Psykasta nyt kuitenkin jäi ihan hyvä fiilis kokeesta lähdettäessä, tai ei ainakaan kokeen aikana tullut paniikkia, että apua en osaa! Toisaalta terveystiedon kokeeseen viime keväänä kirjoitin 24 sivua tekstiä, nyt vaan 21! APUA. Mutta hehe, toivotaan, että oon vaan osannut kertoa pelkästään oikeet asiat esseissä, enkä oo turhaa höpöttelyä sinne kirjotellut., minkä takia esseet oli lyhyempiä.. Eikä alustavissa pisteissäkään mee kun viikko, joten kohtahan sen näkee miten se meni! Ainakin oon tehny parhaani, joten se riittää mihin se riittää :) Huomenna tulee ruotsin alustavat pisteet. APUA.

tiistai 25. syyskuuta 2012

Paniikkiko?

Kamala hoppu tässä ympärillä nyt koko ajan! Pääsin koulusta ennätysaikasin jo klo 9.30 ja sen jälkeen kävin kaupassa ostamassa eväitä huomisia kirjotuksia varten, ja sen jälkeen oonkin lueskellut jotain viimesiä juttuja psykologiaa, ja laskenut ylihuomenna olevia matikankokeita varten. Huhu, ihan kun ei muuten olisi riittävästi tehtävää! Nyt en oo enää vähään aikaan jaksanut lukea mitään, oon sitä mieltä että aivojenkin pitää ehtiä vähän levätä huomista varten ;) Sen sijaan istun keittiönpöydän ääressä, tuoksuttelen uunissa paistuvaa pannukakkua ja valmistaudun mummun hiuksien värjäykseen. Toisaalta mun on melkein mahdoton keskittyä mihinkään, koska huominen psykan koe jännittää mua niin hirveesti! Oon lukenut ihan varmasti ihan riittävästi, ja sillä pitäisi huomenna pärjätä, mutta oon silti vähän epävarma. Entä jos aika loppuu kesken?! Ruotsin koetta tehdessä meni jo melkein se kuusi tuntia, ja sen piti olla mulle helppo aine. No, huomennahan sen näkee. Pitää vaan ottaa rennosti ja luottaa itteeni! Paitsi heh, mitenköhän se toimii? Mutta nyt värjäämään mummun hiuksia! Ainakin henkiseksi tueksi ;)

Saiskohan jonku tällasen pikku käsitekartan ottaa kokeeseen mukaan? ;)

maanantai 24. syyskuuta 2012

Kiharat!





Luonnonkiharat. Onko teistä kenelläkään muulla samaa "ongelmaa"? Mulla on aina ollut kiharat hiukset, ongelma vaan on se, että ne lähestulkoon joka vuosi on muuttanut muotoaan yhä kiharampaan suuntaan! Pienempänä ne oli enemmän pelkkiä laineita, ala-asteen lopussa hiukset saattoi välillä olla "melkeen suorat". Yläasteelle mennessä mulla oli yhtäkkiä täysi korkkiruuvikihara. Siitä se on sitten vielä vähän pörrööntynyt ja nyt on sit sellaset mitkä on :D Riippuu tietysti päivästä. Nyt yritin ottaa teille muutaman kuvan sekä kuivina että märkinä. Ainoa ongelma vaan on ettei ne suostunut kihartumaan yhtä paljon niin kuin ne tähän mennessä on joka päivä tehnyt! :o Tai no, okei. Nyt kun katon peilistä, niin sieltä mulle iloisena hymyilee todellinen peikko. Se siitä siis. Peikolla tarkoitan sitä siis, että ne pörröttyy tosi vahvasti! Onko kenelläkään neuvoja mitä voisin niille tehdä pörröytymisen estämiseksi?
Mulla on tässä nyt muutaman vuoden ollut oikea "kiharakammo", eli en ole sietänyt niitä ollenkaan. Suoristusrauta on ollut ahkerassa käytössä, ja kaikista suoja-aineista huolimatta hiukset kärsii, totta kai! Nyt viime aikoina oon kuitenkin jättänyt raudan omaan arvoonsa, ja tyytynyt siihen millaiset mun hiukset on. Ja itseasiassa, jopa alkanut ehkä vähän tykkäämään niistä! :o Joojoo, riippuu päivästä :P Oon kuitenki sitä mieltä, että ihan suorat ja littanat hiukset ei mulle sovi, tai ne on jotenkin tosi.. En löydä nyt sellasta sopivaa sanaa. Mutta ne ei oo kivat! Sitten taas nää kiharat.. Välillä musta tuntuu, että ne saa mun pään näyttämään tosi paksulta! :D Mutta nyt oon tosi ilonen, että ehkä sittenki opin vielä joku päivä sopeutumaan tähän leijonanharjaan!! Jos vaan saisin joltakin vähän neuvoja (jolla itse olisi samaa kokemusta), miten saan kiharat näyttämään kivoilta, eikä vaan pörröseltä takkupallolta!

Noniin, siinä teille pitkä romaani mun hiusongelmasta..;) mutta kun kerta on naiseksi syntynyt, niin eiköhän jokaisella niitä omia tiettyjä ongelmia ole, enkä välttämättä eroa niin kauheasti joukosta! ;)

It's Raining Men!


Joo. Onneksi oon saanu istua koko päivän sisällä lukemassa psykologiaa, toisin kun melkeen koko muu perhe on ahertanut kaatosateessa rantamaratonin juottopisteillä, hehe! Toisaalta melkeen samalla tavalla oon itekkin täällä palellut vaikka oon oikeen kaulahuivin ja villasukat pukenu päälleni! Lämmin mehu, peitto ja seitsemän psykologian kirjaa kuitenkin lämmittää mieltä mukavasti.. Aamulla kävin kuskaamassa Miikan ja sen kaverin Westendiin yhdelle juottopisteelle, ja oli kyllä niin kamala ajokeli, etten heti lähtisi vapaaehtoisesti sinne ajelemaan. Vettä tuli kuin saavista olisi kaatanut ja ikkunat huuruuntu vaikka kuinka yritti puhallella lämmintä ilmaa. Uhrauduin äsken tuonne kaatosateeseen tutkimaan tota meidän vesimittaria (vai miksikä niitä kutsutaan?!) ja sain ilokseni todeta ettei sinne edes enää mahtunut vettä, vaan kaikki taivaalta tuleva vesi vain tulvi mittarista yli. Heh, onhan sitä vettä ilmeisesti siis vähän tullut. Mutta mikäs siinä. Mun puolesta sitä vettä saa tulla vaikka kuinka paljon niin kauan, kun joudun olemaan todella epäsosiaalinen kirjoitusten takia ja kyhnöttämään täällä sisällä! Mutta heti kun kirjoitukset on ohi, ja voin taas nähdä päivänvalon, saa tuo sadekin loppua! Mun mielestä syksy on ihan jees, jos sen parhaat puolet, ruska ja raikas ilma, pääsee kunnolla esille!

lauantai 22. syyskuuta 2012

Eväsretki ruotsin ihmeelliseen maailmaan

Huhu. Tulipa istuttua kauan koesalissa. 5 tuntia 50 min. Aika jännä, että itse kokeessa meni noin kauan, varsinkin kun kyse oli ruotsista. Mutta parempihan se on istua kauan ja miettiä vastaukset perin pohjin, kun että hätäillä, tehdä paljon virheitä ja jäädä muutaman pisteen päähän tavoitellusta arvosanasta.
Itse oon sitä mieltä, että koe oli ylivoimasesti vaikein niistä kaikista, joita ollaan ruotsin tunneilla tänä syksynä tehty. Luetun ymmärtäminen tuotti heti alkuun tuskan tunteita, mutta jätettyäni sen viimeiseksi, ja palattuani siihen lopuksi onnistui myös se lopulta hyvin! Ihan kun olisin siinä muutaman tunnin aikana oppinut lisää ruotsia ;) Nyt ei muuta kun jännäämään! Onneksi opettaja lupasi olla nopea ja tarkastaa kokeet ennen ensi viikon torstaita, jolloin saadaan alustavat pisteet. Itelleni jäi kuitenkin kokeesta ihan hyvä fiilis! Nyt jäljellä vielä psykologia. Enään en jaksaisi millään lukea! Oon ihan puhki.. Mistä sais niitä ekstravoimia ja motivaatiota?

Alla linkki kirjallisesta kokeesta. Mikäli kiinnostusta riittää, voitte selata kokeen läpi ja esittää omat mielipiteenne kokeen vaikeusasteesta. Toivottavasti L:n raja olis mahdollisimman matala! ;)
http://abitreenit.yle.fi/files/abitreenit/BBT-S12.pdf

perjantai 21. syyskuuta 2012

Studentskrivningar i svenska


Nu är jag trött och orkar inte plugga mera. Idag har jag läst dagens Hufvudstadsbladet två gånger och skrivit tre uppsatser. Det är nog säkert tillräckligt. Eller sen inte. Det får jag väl veta imorgon. Lycka till Saara!

tiistai 18. syyskuuta 2012

Autumn


Ää nyt se taas tulee.. Märkä, pimeä ja kylmä syksy. Ja sitä seuraa talvi. Mistä sen huomaa, jos ei ulkoa? No, vaatteista. Nyt on taas munkin vaatekaapista kaivettu esille lämpimät villapaidat ja kaulahuivit. Jos jotain positiivista etsii, niin ne on tosi mukavia ja kivannäkösiä päällä! Silti tykkään kyllä enemmän kesästä.. Kaikinpuolin.

Eilen mulla oli ruotsin preli. Koulu alkoi 8.20 aamulla, ja normaali päivä loppui 14.35. Preli alkoi kuitenkin vasta 14.45, ja kesti siitä 4,5 tuntia eteen päin. Itse olin valmis jo vajaan kolmen tunnin kuluttua, mutta tarkistelin rauhassa mitä jaksoin, ja söin eväitä järkyttävän kovaan ääneen kurnivaan vatsaani. Huh, onneksi mun vieressä oli poika, jolla taisi olla vielä astetta kovempi nälkä. En siis saanut osakseni ihan jokaista luokassa olevaa kummastunutta katsetta! Preli meni ihan hyvin, toivotaan että perjantaina menisi yhtä hyvin! Tehtiin viime kevään koe, jonka kuuntelu oli todella vaikea, mutta kirjallinen osio suht helppo. Tänä syksynä kuuntelu oli melko helppo, joten toivottavasti kirjallinen ei olisi sitä vastoin vaikea!
Tänään oon istunut nenä kiinni kirjassa aina yhdestätoista asti kun pääsin koulusta. Kuuteen asti taistelin matikan läksyjen, saksan lauseiden ja psykologian kanssa, kunnes lähdettiin äidin kanssa vähän shoppailemaan. Rentouttavaa kaiken lukemisen keskellä! Lukea täytyy, mutta taukoja on osattava pitää.

maanantai 17. syyskuuta 2012

Niin mitä?

Mitä on yleisurheilu?
















Yksilösuorituksia, onnistumisia, epäonnistumisia, iloa, naurua, kyyneleitä, tsemppiä ja yhteishenkeä muiden urheilijoiden kesken.
Sitä on yleisurheilu.

Kuvat: Matti Vesterinen SFI-seriefinal


sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Take it easy


Mun täytyy päästä merelle. Tarviin tilaa hengittää. 
Syksyn kirjotukset on nyt alkanut ja ruotsin kuuntelu oli jo viime tiistaina. Vähän oon pettynyt omaan pistemäärääni, mutta sitä on nyt enää turha miettiä. Täytyy sitten kirjallisessa kuroa kaikki kiinni mitä on mahdollista ja tehdä mahdollisimman vähän virheitä. "Vastatkaa niihin, mitkä on oikein. Niistä saa yleensä niitä pisteitä." sanoi meiän vararehtori ennen kuuntelun alkua. Täytyy ilmeisesti pyrkiä toteuttamaan tuo sitten ensi perjantain kirjallisessa osiossa. Mun syksyn kirjotusohjelmaan kuuluu siis ruotsi ja psykologia. Vaikka kirjotan vaan kaksi ainetta, niin ne yhteensä + viisi kurssia + urheilu on jo melkeen mahdoton yhtälö. Jokin täytyis jättää vähemmälle, ja tällä kertaa se on urheilu, valitettavasti. Onneksi kausi on kuitenkin nyt jo niin lopuillaan, etteipä mun paljoa tarvitse siitäkään luopua.
Tänään kuitenkin tein kuitenkin suuremman luokan havainnon, mikä aiheutti lievän paniikkikohtauksen :P Ruotsista ollaan saatu monisteita enemmän kun tarpeeksi, huomenna on preli ja keskiviikkona koe toisesta ruotsin kurssista. Perjantaina on jo itse varsinainen kirjallinen osio. Kaivoin esille myös monisteen, jossa lukee tehtävät, jotka vaaditaan kurssin suorittamiseksi. Kielioppitehtäviä taisi olla 38. Psykologian koe on reilu viikon kuluttua keskiviikkona. Siitä luettavia kirjoja on ainakin kuusi. Ja muistiinpanojen tekemiseen yhdestä kirjasta menee ainakin yksi kokonainen päivä. Tunnithan tässä loppuu vuorokaudesta kesken! Ja jottei tehtävää vaan olisi liian vähän, on mulla myös äidinkielestä luettavana seitsemän veljestä, tehtävänä siitä pieni esitelmä ja koristeena kakun päälle yksi essee.
Haha, en edes viitsi lukea tätä kirjotusta uudelleen läpi, kuulostan jo nyt niin epätoivoselta :P Ja stressatahan ei pitäisi, koska muuten mistään ei tuu mitään. Ja jos olisin fiksu, en panikoisi nyt jo etukäteen kevään englannin ja saksan kirjotuksia. Niin, jos.

Yläpuolella oleva kuva on muuten otettu laivalla (taitaa kyllä olla isin ottama kuva, mutta samalta laivaltapa kuitenkin). Joko nyt ymmärrätte minkä takia mun on päästävä sinne? Jo pelkkä kuvan kattominen rauhoittaa ja rentouttaa mua.
Hyvää yötä ja tsemppiä kaikille syksyn kirjoituksiin, joilla semmoset nyt häämöttää lähitulevaisuudessa!