Perjantai 18.

Helouu! Mun pitäisi olla jo nukkumassa, huomenna on aikanen herätys.. Jostain syystä en kuitenkaan koskaan osaa mennä ajoissa nukkumaan! Tänään oli päivä, jolloin kaikki kevään 2013 ylioppilaat - minä mukaan lukien - saivat kuulla kirjoitusten tulokset. No, kyllä mäkin sen valkolakin saan painaa päähän 1.6, mutta omien aineiden arvosanoista voisin olla montaa mieltä. Tai oikeastaan opettajien ja sensoreiden työskentelystä - eivät mun kohdalla osuneet kyllä ollenkaan yks yhteen.

Nojaa, turha niitä on enää jälkeenpäin murehtia, läpi meni korkealta riman yli ja käteen jäi oikein mallikelpoiset paperit, mutta aina jää parannettavaa, eikö vain? Niin ellei sitten kirjoita 9 ällää, kait sellasiakin löytyy... Juhlat lähestyy päivä päivältä, ja joka päivä tulen vielä vakuuttuneemmaksi siitä, että päivästä tulee elämäni tähän mennessä paras ja ikimuistoisin. Hei, ala- ja yläasteet sekä lukio on käyty, koulut on niiltä osin purkissa, ja vihdoin voi pieneksi hetkeksi hengähtää. Ja niin kuin pappa sanoi, elämä vasta alkaa tästä. Tähän asti koulu ja koti on määritellyt miten toimia, tästä eteen päin se on vaan ja ainoastaan minä itse. Kukaan ei enää suunnittelekaan mun puolesta opiskeltavia asioita ja aikatauluja. Ne jää täysin mun vastuulle. Aika jännää kun miettii. Olenko mä muka jo niin valmis, että voin alottaa ihan oman elämän ja rakentaa siitä omanlaisen? Kyllä mä oon. Ainakin pikkuhiljaa..

Tässä tällä hetkellä maailman ihanin biisi. Tai ainakin mun oman pienen maailman. Varmasti kaksi vahvinta naisääntä, jotka tiedän. *kateellinen*

Ja loppuun vielä pakollinen ilmoitus. Taas juutuin katselemaan tuota mun seinällä roikkuvaa mekkoa, miten voinkaan pitää sitä niin täydellisenä! Tiistaina mulla on vielä kampaaja, jolloin luulisin saavani tämän leijonanharjan kuriin, ja mahdollisesti jopa näyttämään hyvältä oikeeseen aikaan oikeassa paikassa ;) Oi että, pikkuhiljaa alkaa oikeasti jännittämään! 

Hyvää viikonloppua kaikille :)