Heippa taas! Kotona ollaan, vihdoin. Väsyttää niin paljon, että en edes ole laskenut, kuinka monta kertaa oon meinannut nukahtaa ihan istualteen. Takana on ihan huippukivat kahdeksan päivää itämerellä. Nyt taas pikku hiljaa alkaa tottua tuohon laivaelämään, töihin tulee yhä enemmän vanhoja tuttuja ja uusia nuoria, ja aika siellä muuttuu päivä päivältä mukavammaksi. Vaikka viihdyn töissä aivan älyttömän hyvin, on silti mukava tulla välillä kotiin. Työrytmi laivalla on melko kiivas, päivät pitkiä, ja yöt jäävät lyhyiksi myöhästen iltavuorojen ja aikaisten aamuvuorojen takia. Empä silti valita. Uskon, että työ laivalla antaa minulle aivan hirveästi uutta ja ihmeellistä, sekä on hyödyksi myöhemmässä työ- ja muussa elämässä.
Tällaiset oli näkymät viime yönä noin tunti ennen työvuoron loppumista klo 23. Siinä sitten otettiin pieni kuvaussessio kollegoiden kanssa ja koin syvän masennushetken todettuani, etten tällä kertaa ottanut uutta kameraani mukaan, vaan jouduin tyytymään kännykkäkameraani. Töiden jälkeen käytiin työkaverini Jessican kanssa kannella istuskelemassa ja haistelemassa Maarianhaminan ilmaa melkein tunnin ajan. Istuttiin, juteltiin, kuvailtiin ja vain nautittiin. Ihanaa, kun on niin mukavia ja ihania työkavereita! Joko nyt ymmärrätte, miksi rakastan työympäristöäni?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti