Taas on yksi viikko takana ja sunnuntaikin lähenee pelottavasti maanantaita. Tuntuu ettei viikolta ole koskaan mitään kerrottavaa, kun se on yleensä sitä samaa, koulua koulua ja treenejä. Nyt vihdoin parannuttuani olen taas päässyt urheilun pariin, mutta sekin nyt vasta viikonlopun aikana.
Tällä hetkellä viikonloput on ne, joita odottaa eniten, pieni pako arjen kiireestä tekee aina hyvää. Tosin nytkin selkärangassa on koko ajan kummitellut viikon kuluttua oleva tentti, ja siitä viikon kuluttua seuraava, huh! Nyt sunnuntaina odottaa jo ensi perjantaita ja alkavaa viikonloppua, vaikka seuraava viikkokaan ei ole vielä alkanut! Kaitpa se on ihan normaalia. Niin ja kohta alkaa jo pääsykokeisiin luku! Stressattavaa keksisi vaikka kuinka hitsisti, mutta siitä ei yleensä seuraa mitään hyvää, joten olkoot. Asioilla on tapana rullata raiteillaan. Jos ne joskus niiltä suistuvat, nostetaan ne sinne takaisin.
Jos viikosta ei löydy paljoa kerrottavaa, on viikonlopussa sitten jotain. Jos on ihmisiä, jotka tykkäävät täyttää kalenterin viimeisen päälle täyteen ja vedellä tukka putkella hiukset hulmuten ja paita repsottaen eteenpäin, kuulun mä enemmän niihin, jotka varsinkin viikonlopuille jättävät enemmän tyhjää tilaa ja aikaa rentoutumiselle ja rauhoittumiselle - toki aktiviteettejäkin täytyy löytyä jottei ihan epäsosiaalisoidu ja katoa näkyvien ihmisten maailmankartalta!
Perjantai alkoi leppoisissa merkeissä olympialaisia katsellen ja aamupalaa syöden. Puolen päivän maissa lähdettiin olympiastadikalle luistelemaan. Stadionille oli pystytetty kaukalo ensi viikonlopun talviklassikkoa varten, joka oli auki kaikille nyt koko hiihtoloma-viikon ajan. Olin jo ihan unohtanu miten kivaa luistelu on! Tosin ihmisiä oli niin paljon, ettei siellä kamalan montaa potkua kerennyt ottaa ennen kuin jo seuraava lapsi oli pyrstöllään oman luistelulinjan edessä. Kivaa kuitenkin ja mukavaa ulkoilua hyvässä pienessä pakkassäässä!
Luistelun päätteeksi kiivettiin vielä stadionin torniin, joka olikin aika korkea, huh heijaa! Hienosti näkyi koko Helsingin yli aina Espooseen saakka.
Into pinkeenä huterasti luistimilla ;)
Oma koti kullan kallis! Siellä se vilkkuu :)
Iltapäivä menikin Suomea kannustaessa Suomi-Ruotsi matsissa, mutta niinhän siinä kävi kuten aina! Ruotsi veti pidemmän korren ja Suomi jäi rannalle ruikuttamaan. Onneksi kuitenkin pronssipeliin päästiin! Ilta kului mukavasti kodin uudelleen sisustuksessa ja meidän ystäväpariskunta saapui myöhemmin saunomaan ja istumaan iltaa, syömään pizzaa sekä katsomaan leffaa. Ihana perjantai kaiken kaikkiaan! Sopivasti aktiviteettia, sopivasti rentoa fiilistelyä.
Lauantai menikin nopeasti treenatessa, tenttiin lukiessa ja Suomen pronssipeliä katsoessa. Hyvä Suomi ja hyvä Teemu!!! Oon niin onnellinen Suomen olympiapronssista ja neljästä muusta mitalista, mutta samalla niin surullinen, kun olympialaiset on nyt ohi. Ikuinen arvokisojen penkkiurheilija :D
Kaveriksi vähän köyhiä ritareita. Niin hyviä ja niin epäterveellisiä!
Tänään katsottiin treenien jälkeen jääkiekon finaalia Kanada-Ruotsi (Hyvä Kanada, jeee!!) ja ilmeisesti myös Valioliigaa. Mitä minä jalkapallosta tiedän, en mitään. Iltapäiväksi meidät oli kutsuttu mun serkun ja hänen perheensä luokse kahvittelemaan ja moikkailemaan, tosi mukava iltapäivä kaiken kaikkiaan!!
Nyt jos jaksan vielä tiskit tiskata niin olenkin valmis sanomaan kiitos ja hyvää yötä! Toivottavasti teillä muillakin oli mukava viikonloppu!
