Tai no, ainakin siellä hallin syvimmässä ja kaukaisimmassa nurkassa tekemässä kolmea eri kuntoutusliikettä syville lihaksille. Huippua! Ehkä pidätte mua hulluna, ja niin pidän kyllä mä itsekin. Kuka tykkää tehdä keskivartaloa vahvistavia liikkeitä ainoana liikuntamuotona, ja vielä joka päivä? Sitä vähän minäkin. Ei kukaan. Paitsi minä! Okei, ehkä se mun into lakkaa viimeistään huomenna, kun teen niitä kolmatta päivää, mutta antakaa mun edes hetki nauttia treenin tuottamasta huumasta. "Vedä vatsa pehmeästi sisään, laske hitaasti kymmeneen ja rentouta. Toista liike kymmenen kertaa." Kuulostaa hyvältä eikö totta? Niin...
Eilinen päivä tuli vietettyä ammattitaitoisella fysioterapeutilla, joka tutki selän päällisin puolin vielä uudestaan, taitteli, käänteli ja väänteli, manipuloi, antoi sähköä, väänsi ja käänsi vähän lisää ja lopuksi käytiin vielä läpi harjoitteita, jolla pyritään saamaan keskivartaloon tarvittavaa pitoa. Projekti numero yksi on siis saada syvät lihakset sellaiseen kuntoon, että ne toimii ja kestää vaikka minkälaisissa tilanteissa. Oli kyseessä sitten maitopurkin tai tangon nosto, on keskivartalon oltava hallinnassa. Olinhan mä kaikin puolin muutenkin jumissa. Jalka taisi venyä 80 asteeseen vaadittavan 110 sijasta, lonkankoukistajat ei antanut periksi sitten ollenkaan eikä missään muussakaan liikkuvuudessa ollut kehumista. Notkea kuin norsunpoikanen, taidan hävitä jopa vanhainkodin vanhimmille.
Kun keskivartalon stabilointi saadaan siedettävään kuntoon, ja varmistutaan siitä, ettei selkä saa osakseen liikaa rasitusta arkisissakaan tilanteissa, voidaan ohjelmaan ottaa mukaan oikeanlainen venyttely ja käsien lihakset. Olin jo huolissani siitä, että seuraavat kolme kuukautta makaan sängyssä surren kohtaloani, syöden kaapin perältä löytyvää kymmenen vuotta vanhaa näkkilepiää sekä tuijotan tietokoneen ruutua tai koulu- ja pääsykoekirjoja. Mutta ei huolta. Fyssarin mukaan kuntoutuksen aikana on mahdollisuus päästä tekemään voimaa myös jaloille rasittamatta kuitenkaan selkää. Ette arvaakaan kuinka iloinen olin tuosta uutisesta! Saan harjoittaa keskivartaloa, pikapuoliin venytellä, treenata yläkroppaa ja lopulta jopa jalkoja! Kaikki tämä, vaikka mun oli määrä olla pahasti selkävammainen vähintäänkin se kolme kuukautta! Niin ja jotten liikaa innostuisi, niin tulihan sieltä se kielto tehdä mitään juoksu- tai lajitreeniä mukaan lukien loikat ja muut tärähdystä aiheuttavat harjoitteet, mutta vähän on parempi kuin ei mitään.
Maltti kuitenkin kaikessa, se on hyvä muistaa! Tämän päivän äidinkielen kirjoitukset neljän tunnin istunnalla kyllä muistuttivat mua siitä, ettei selkä ole vielä lähelläkään sitä, mitä sen tulevaisuudessa tulee olla, mutta askel kerrallaan. Onneksi jo pelkkä nimi, keskivartalon vahvistaminen syvien lihasten harjoitteilla pitää mut varmasti siinä rauhallisessa treenitahdissa. Ettei nyt vaan tule alkuun hosuttua liikaa! Niin ja kaikki jotka ovat itse kokeneet saman, tietävät varmasti mistä mä puhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti