Isi kysyi aamulla, koska blogiin on tulossa lisää luettavaa (kyllä, blogini yksi ainoista vakituisista tunnollisista lukioista, kiitos vaan), niin kaitpa siinä tuli riittävän hyvä syy ruveta väkertämään jotain tekstin poikasta. Eilen rantauduin Itämereltä viimeisen kerran näin kesällä, ja näin kesä on saatu päätökseen töiden osalta. Edellisen kerran 12 päivään verrattuna tämän kertainen kuusi päivää tuntui suorastaan lasten leikiltä, ja vähän jopa harmitti kotiin lähteminen. Outoa! Mutta kun oli niin kivat työkaverit ja mukavia matkustajia, niin mikäs siellä töissä ollessa.
Kuten mainitsin, meni kolme matkaa hetkessä ohi, joten mitään kummallista ei ehditty siellä touhuamaan. Ensimmäisellä matkalla käytiin isin kanssa Tukholmassa Abba-museossa hankkimassa vähän lisää yleissivistystä. Ei ehkä ihan 20€ arvoinen, mutta tulipa käytyä. Minun makuuni vähän liian sekava ja ahdas yhdistettynä liikaan kävijämäärään. Toisaalta taas oli kiva kuunnella abbamusiikkia ja katsella kuvia ja vanhoja esiintymisasuja. Ei siis ihan hukkareissukaan!
Otettiin terminaalista pyörät, ja sään ollessa hyvä oli pyöräilykin hauskaa. Tukholma kaupunkina on tosi kaunis, ja joku kerta tekisi mieli ottaa pyörä, ja oikein kunnolla pyöräillä läpi kaikki satama- ja kaupunkialueet ajan kanssa ja ajatuksella. Nyt ei paljoa ehditty pelastusharjoitusten takia, joten museon jälkeen pyörähdettiin nopeasti satamassa ihailemassa maisemia ja palattiin ripeästi polkien takaisin laivaan.
Tämä postaus ei nyt sisältänyt paljoa kuvia enempää, mutta seuraavaksi tiedossa jotain vielä parempaa, joten annettakoot tämä anteeksi. Palaillaan taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti