"Hyvää huomenta, saisiko teille olla kahvia tai teetä?"

Hei kaikki te rakkaat lukijat, jotka parhaanne mukaan ootte jaksaneet käydä näillä sivuilla, mutta valitettavasti ette ole löytäneet mitään uutta luettavaa! (Olipas pitkä ja hankala lause!) Blogi on nyt elänyt tasan kaksi viikkoa surkeaa hiljaiseloa, niisk. Mutta täällä ollaan! Taas pari päivää.

Torstaina kotiuduin laivalta ennätyspitkän työjakson jälkeen. 12 päivää merillä teki kyllä tehtävänsä, ja olen vieläkin aika naatti, vaikka suht hyvin oon saanut nyt kahtena yönä nukuttua. Oma passi pitenikin vielä neljällä päivällä, kun sain mahdollisuuden tuurata yhtä työntekijää, eli pääsin työskentelemään ihan oikeana tarjoilijana!! Voi vitsi mä olin ja olen edelleen iloinen!! Neljän päivän aikana sain niin paljon uutta työkokemusta, että sitä on hankala pukea sanoiksi. Omaan työhöni verrattuna tarjoilijan työ tuo niin paljon uusia haasteita ja onnistumisen kokemuksia, että oli mukava välillä tehdä muutakin kuin käydä tilaamassa keittiöstä ranskalaisia ja minihamppareita lastenpöytään :)
Ei se tarjoilijana olokaan nyt mitään rakettitiedettä ole, mutta ilman asiaankuuluvaa virallista koulutusta pärjäsin mielestäni ensikertalaiseksi oikein mallikkaasti. Tilausten vastaanottaminen eri kielillä, ruokien ja viinien suosittelu, viinipullojen avaaminen ja niiden maistattaminen, ruokien tarjoilu pöytään, ystävällinen ja asiallinen palvelu, bongaaminen, laskujen tekeminen, tilitys.. Kaikki oikeastaan melko perushommaa eikä teidän korviin varmasti mitään ihmeellistä, mutta mä oikeasti nautin siitä, että sain niin paljon vastuuta ja uusia asioita opittavaksi.
Nämä neljä ylimääräistä työpäivää myös osoitti esimiehillenikin sen, että jatkossa mut voi palkata myös tarjoilijan työhön extraajaksi. Jei! Älkää ymmärtäkö väärin, ei musta tarjoilijaa tule. Musta tulee opettaja, toivonmukaan. Sitä mä haluan. Mutta tällaisena kesä- ja lomaduunina oikein virkistävää!

Kuvien laatu on tällä kertaa jotain aivan kamalaa, mutta suljen silmäni tiiviisti kiinni, joten menkööt. Syyttäkää isin Iphonea! Otettiin Tukholmassa pyörät, ja lähdettiin huristelemaan ympäriinsä kauniissa kesäilmassa. Ajateltiin piipahtaa Abba-museossa, mutta koska käteinen ei heille kelvannut, vaan pelkkä kortti, jouduttiin me ihastelemaan museota ulkoa päin. Kumma kun ei raha kelpaa käteisenä, yleensä se on päin vastoin! No, saatiimpahan ainakin hieno kuva museon pihasta ;)

Minä tyhmä olin pukenut päälleni farkut ja ihanan kaulahuivini, josta en näköjään osaa luopua edes helteellä. Tämähän kostautui meidän pyöräiltyä Skanssenille, sillä siellä ravattuamme hetken pitkiä ylämäkiä olin yltäpäältä aivan hiestämärkä, eikä edes kerrostalon kokoinen pehmis meinannut auttaa asiaa. Ehkä sitä ensi kerralla muistaa, että lämpömittarin näyttäessä 25 astetta shortsit ja toppi on huomattavasti kannattavampi vaatevaihtoehto. Ehkä.

12 päivää merillä. Ihanaa, kauheaa, virkistävää, rasittavaa, piristävää, väsyttävää, mukavaa, kamalaa. Mua melkein naurattaa kun kirjoitan tätä. Tai oikeastaan mua naurattaa. Tiedän monta, jotka tekee jopa 22 päivää duunia putkeen ja se on niille melkein normaalia. Okei, aika epänormaalia mutta melkein normaalia. Ei se niin kauheeta ollut, välillä ärsytti, mutta kokoneisuudessaan se meni tosi nopeesti. Nuori kun on niin aina sitä jaksaa ;)

Nyt kotiin tultuani en ole oikein pahemmin tehnyt mitään. Huilaillut ja lepäillyt vaan. Kevyellä kävelyllä oon käynyt, aurinkoa on otettu ja tänään oli isovanhempien 50-vuotis hääpäivä! Hurjaa. Käytiin syömässä hyvää ruokaa ja vieläkin herkullisempaa jälkiruokaa. Kuka sitä nyt ei jälkkäreistä tykkäisi? ;) Huomiselle päivälle mulla on vielä vähän ohjelmaa kaverin kanssa, jonka jälkeen saankin uudestaan aloittaa laukun pakkaamisen, sillä maanantaina suuntaan itseni vielä kerran itämerelle tämän kesän osalta! Tosin nyt vain kuusi päivää, sillä sen jälkeen olisi kaverin kanssa tarkoitus lähteä Välimeren lämpöön :) 26.8 alkaakin taas koulu, ja voi että. Kesä on mennyt niin hirveää vauhtia etten ole pysynyt perässä ollenkaan! Täytyy vain yrittää nauttia näistä loppukesän lämpimistä päivistä ja asennoitua siihen, että sieltä se syksy taas tulee. Mutta on se syksykin ihan kiva vuodenaika, onneksi.

Loppuun vielä kuuman kesäpäivän naturel-kuva. Rakastan noita shortseja yli kaiken! Ne ei purista eikä kiristä, pysyy hyvin päällä ja on kaikin puolin mukavat. Ja toi hattu. Voi rakkaus.

Katsotaan jos vielä huomenna palailen. Muuten kuulette musta seuraavan kerran vasta, kun palailen töistä. Syksyn mittaan lupaan, että bloggailusta tulee taas huomattavasti aktiivisempaa! :)