Moikka vaan! :D
Sunnuntai se viikon touhukkain päivä! Vai miten se nyt meni.. No, joka tapauksessa paljon on tullut tänään tehtyä. Aamulla kävästiin sovittamassa mun vanhojen tanssi-mekkoa. Se on vihdoin valmis!! Oon tyytyväinen. Nyt se roikkuu mummolassa, odottaen kantajaansa. Enää vaan vähän reilu kaks viikkoa! lähestyy.. Aamulla muuten kun ajoin sinne ompelijalle, niin auton mittari näytti -30 astetta!?! Epäinhimillistä.. Auto raukka, oli vähän kohmeessa ja hankala ajettava...
Sovituksen jälkeen pidettiin äidin kanssa parin tunnin saksan oppitunti, kerrattiin vähän kielioppia mikä ei ollut mulle tunneilla päähn ihan kokonaan uponnut. Huomenna siis saksan koe, ja samalla vika koe! :P ahh ihanaa.
Sitten löysinkin itteni Miikan, mun veljen huoneesta siirtelemästä vaatekaappia suuntaan jos toiseenkin. Sinne tulee liukuovet ja uudet kaapin. Sanotaanko, että oon vähän kateellinen. Sanoin äidille, että mun huoneen osalta ei voi miettiä liian kauan, koska muuten ehin muuttaa pois kotoa ennen ku liukuovet saatais paikoilleen ;) Siinä menis sekin ilo..
Nojoo, lopulta ollaan tän sunnuntain kanssa päädytty siihen, että käytiin kaupassa ostamassa vähän tarvikkeita kakkua varten, koska huomenna on papan 75v juhlat! Mitä oliskaan juhlat ilman kakkua? Ei mitään - aivan. Voitaisiin nyt ensimmäiseks todeta, että kakun tekeminen ei ookkaan ihan helppoa. Ehkä se riippuu tekijöistä, mutta jos keittiöstä löytää Saaran, Matiaksen ja Ellun (äiti), niin asiat voi aina mutkistua. Keksittiin siis päivällä, että tehdään jäädytetty valkosuklaa-juustokakku. Oon syöny sitä muutaman kerran aikasemmin Kiran tekemänä. Ja hyvää on ollu! Joka tapauksessa. Alotetaan ohjeita lukemalla juustosta ja sokerista. Toistaseksi menee hyvin. Lisätään joukkoon keltuaiset ja sulatettu suklaa. Edelleen, prima! Mukaan valkuaiset ja loput sokerista, sekä kermavaahto. Hyvältä vaikuttaa! Toisaalta todetaan, että täytettä on reilu puolet liikaa ja astiasta pursuilee yli vähän väliä, mutta mitä pienistä! Aina voi tehdä toisen kakun..(Jos kukaan ei olis syöny ylimääräsiä keksejä, vaikka ne olikin niin mielettömän hyviä!) No, enää on jäljellä liivatteiden laitto. Äiti on laittanut liivatelehdet ohjeiden mukaisesti veteen likoamaan, miten mä olin hetki aiemmin ylpeänä lukenut pakkauksesta - jättämättä tietenkin lukematta puolet ohjeesta. Lehdet on liuenneet oikean ajan, ja ne on aika sekoittaa muuhun täytteeseen. Kummastellaan äidin ja Matiaksen kanssa, kun lehdet on enemmän kumisia läpyskiä, eivätkä todellakaan sekoitu muuhun täytteeseen. No, ehkä ne jotenki sulaa.. Who knows. Puolessa välissä liivatelehtien sekoittelua saan älynväläyksen, ja luen pakkausohjeet loppuun asti. Ja noniin. "Kun liivatelehdet on liuotettu kylmässä vedessä, liuota ne pienessä tilkassa kiehuvaa vettä, ja sekoita liuos varovati sekoittaen taikinaan". Hei, mistä mä olisin voinu tietää, että niin pitää toimia!? Eipä auta muu, kun noukkia kumiset liuskat pois taikinasta yksi kerrallaan, ja aloittaa alusta. Lopputulos on kaiken tämän sählyksen jälkeen kuitenkin ja toivottavasti hyvin koostunut ja maukas kakku! Huomenna lisää infoa siitä! ;)
Omnomnomnom tässä meijän sulattamaa valkosuklaata.. Arvaatte varmaan, että oltais paljon mielummin syöty se tollasenaan..;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti