Jos kerta kaikki muutkin...

.. Niin miksen minäkin? OHI ON! Lukiota jäljellä nolla vuotta, nolla kuukautta, nolla päivää ja nolla tuntia! Nolla koetta ja nolla ylioppilaskirjoitusta! HAH, siinä teille joilla vielä lukiota on jäljellä! No ei vaan, ei saa olla ilkeä, mutta piti ottaa ilo irti kun siihen oli mahdollisuus ;) Olo on vaan NIIN helpottunut, että sitä on vaikea pukea kunnollisiksi sanoiksi! Tänään oli saksa, ja olin koko kokeen niin ilosella tuulella, että suklaatkin loppui kesken jo ennen kokeen puolta väliä, kun niitä koetta tehdessä niin innoissani napsin (hetki siis kyllä harmitti, mutta sekin katosi, kun tajusin, että persikat oli vielä jäljellä, heh). Koe taisi mennä oikeen mallikelpoisesti, ainakin sellanen fiilis mulle jäi sieltä lähdettäessä. En oikeen uskalla edes asettaa mitään tavoitetta, koska tiedän, että sit harmittaa jos en sitä tavoita.. Mutta uskallan arvata, että tuun olemaan oikein tyytyväinen mikä sieltä sitten tuleekaan :) Mutta hei mitäs mä sitä enää mietin, se on ohi ny! Näin alkuun ajattelin juhlia tätä syömällä yhden suklaan palan, jonka löysin pöydältäni.. Älkää pitäkö mua outona.

Iltapäivällä kokeen jälkeen lähdin Tapiolaan Matiaksen teoriatuntikuskiksi. Tarkoitus oli mennä Kaisan Caféseen syömään jättikorvapuustia, joten kyllä meinasi itku tulla kun tajusin sen olevan kiinni. Huokean korvapuustin sijaan jouduin siis tyytymään ylihinnoiteltuun croisanttiin ja kaakaoon. Ja vielä kaiken lisäksi ilman minkäänlaista seuraa. No, mikäs siinä yksin kahvitellessa. En sentäs ollut kahvilan ainoa yksinäinen pöydänvaltaaja! Meitä oli monta, kokonainen parvi. Olisi melkein pitänyt lyöttäytyä jonkun kanssa samaan pöytään. Valinnanvaraa oli keski-ikäisistä miehistä aina 70 vuotta ylittäneisiin mummoihin. Päätin mutustella mauttoman 3€ maksaneen croisantin yksikseni. Kaiken tämän lisäksi koin olevani kunnon hemmottelun tarpeessa, joten käväisin tutkimassa vaatteita H&M:ssä. Melkein konkurssiin johtaneen kahvilareissun jälkeen mukaani tarttui kuitenkin enää vain 1,95€ maksavat viisi pompulaa. 

Voi että kun nää one directionin biisit on niin piristäviä! Mieletöntä energiaa koko ajan, tulee itellekin tosi hyvä fiilis! Ja onhan ne ihan söpöjäkin, miten niin ei muka osaa laulaa?

Tänkin oon jo kohta kuluttanut loppuun. Miksen osaa kuunnella yhtä biisiä kerran tai kaksi ja vaihtaa seuraavaan, vaan se pitää kerralla kuunnella kymmeniä kertoja läpi, jolloin se alkaakin jo kuulostamaan ihan tylsältä..

Niin ja huomenna lähdetään Annikan kanssa päiväristeilylle Tallinnaan! Ai että kun tekee hyvää päästä nollaamaan ajatukset kokonaan mukavan seuran ja tekemisen kanssa ennen uutta keskiviikkona alkavaa luku-urakkaa!