Espoo challenge

Moikka!
Tänään oon jo heti aamusta jotenkin tosi hermostunut. Tavallaan en tiiä miksi, ja tavallaan tiedän tasan tarkkaan miksi. Tänään on kauden ekat kisat. Siis ensimmäiset nyt kesäkaudella. Ja totta kai olen valinnut ensimmäisiksi kisoiksi myös yhdet kauden suurimmista kisoista. Tavallaan. Ainakaan ne ei ole mitkään pikkukisat. Järjestelyt toimii samalla tavallan kuin SM-kisoissa, ja osallistujiakin on ihan kiitettävästi ympäri Suomea.
No ei siinäkään mitään, mutta mulla ei varmaan koskaan oo ennen kisaa ollut näin epävarma olo! Katsoin ilmottautujalistaa, ja kappas kappas. Mukana Suomen parhaimmistoa, okei, naisten sarjaan mahtuu myös vanhempia urheilijoita, mutta joka tapauksessa. Kun mulla talvella oli selkä hajalla, en päässyt kahteen kuukauteen heittämään ollenkaan. En voinut tehdä edes pyörimisharjoituksia, koska kierto sattui liikaa. No totta kai siinä kahdessa kuukaudessa ehtii rutiini kadota, ja heitosta tulee paljon epävarmempaa. Nyt oon uudet kaksi kuukautta yrittänyt rakentaa heittoa uudelleen, ja ollut pitkään ikään kuin yhden kilon ja yhden pyörähdyksen jäljessä. (voi kuulostaa utooppiselta, mutta ehkä jotkut ymmärtävät)
Nyt siis varmaan ensimmäistä kertaa lähden kisaamaan epävarmana siitä, toimiiko mun heitto, pysyykö se kasassa. Mutta toisaalta jos yrittää ajatella positiivisesti, niin ei se koskaan ala toimia, jos sitä ei uskalla kokeilla. Ja kisahan on paras treeni! Joskus se on siis pakko aloittaa, joten miksei nyt! Toivotaan parasta ;)

uudet heittokengät olisi ihan kiva, mutta ensin tarvitaan kunnon tulos!

Mutta nyt on pöytä katettu, sinne siis! Ilmottelen varmasti myöhemmin miten kisat meni :)