Pizza, suklaakakku, karkki, työ muumipeikkona = paha olo ja unettomuus

Noniin. Kuten kuvista saattaa jo jotain päätellä, on mulla ja Lenalla ollut tänään leffailta. Ennen sitä olin kuitenkin treenaamassa, ja kovan sählingin jälkeen pääyin kuntopiiriin. Se, jos mikä treeni oli itsetuntoa laskeva! 20 liikettä, pari rundia, 45s tehoja, 15s taukoa. En arvannukaan miten huonossa kunnossa mä oikeesti olen! Tai miten huonossa kunnossa mun lihakset on. Samalla kun itse puuskuttaen yritti tehdä näyttäviä luisteluhyppyjä tai könytä itsensä istuma-asentoon sivuttaisissa vatsalihaksissa, täytyi todeta, että moni mummo teki liikkeitä paljon vauhdikkaammin ja paremmalla temmolla! Niin sitä vaan yhden tunnin aikana voi todeta, että kunto on kaukana siitä kaivatusta. Just joo. No ei mutta vaikka itseluottamus kunnon suhteen romahti vahvasti miinuksen puolelle, täytyy silti olla tyytyväinen päivän panokseen! Kerrankin tsemppasin itseni jossain niinkin "turhassa" tilanteessa kuin lihaskuntopiirissä niin, etten antanut mummoille periksi vaan painoin loppuun asti! Ja joo, viimeisten askelkyykkyhyppyjen jälkeen reisiä poltti niin vietävästi, etten muista koska olisin oikeesti rääkännyt reisiä sillä tahdilla!

Ja koska kuntopiiri tosiaan oli niin tappava, oli mun totta kai palkittava itseni leffaillalla Lenan kanssa, hehe! Tomerana marssin kirkkaan punaisena hikeä valuvana videovuokraamoon, jossa Lenan kanssa (tai siis minä, heh) valittiin elokuvaksi The Vow. Tositapahtumiin perustuva romanttinen komedia. Hyvä ettei itku päässyt aina silloin tällöin, mutta vaikka leffa mun mielestä olikin tosi hyvä, tultiin Lenan kanssa silti siihen tulokseen, ettei loppu ollut täysin meidän mieleinen! Mies oli oikea, mutta silti se ikään kuin loppui kesken.. Loppuahdistusta lisäsi se, että pizzojen, suklaakakun ja karkkien jälkeen olo oli... No, jotain sellaista mitä sen ei pitäisi olla! Ja mitkä vatsakrampit! Heh joo, taisi mennä päivän treenikin vähän hukkaan.. Noo, pitänee jossain vaiheessa treenata vähän ekstrapaljon! Ja ainakin tällä hetkellä mulla on sellanen fiilis, etten vähään aikaan tuu karkkiin tai suklaakakkuun koskemaan! Huhu.

Ja jottei tästä romaanista vaan tulisi liian lyhyttä, niin loppuun vielä se ns. loppuhuipennus! :P Sain tänään tiedon, että mun on huomenna lähdettävä (saan lähteä!!) laivalle tekemään tuurauskeikan leikkitätinä, kun on tullut sairastapaus. Mun duuni laivalla ei siis tällä kertaa ole tarjoilijana ravintolassa, vaan kerrankin mun työasu hameen ja kauluspaidan sijasta on muumipeikon asu! Haha, jännittää ihan törkeesti! En tuu varmaan nukkumaan seuraavana yönä ollenkaan (siksi mä kirjotankin tätä päivitystä puoli 1 yöllä!). Samalla oon tietenkin ihan overexcited! Apua. Mitenköhän tääkin tulee menemään? No, eihän siellä ole kuin useempi sata innokasta lasta, jotka innosta piukeina odottavat tapaavansa muumipeikon! hehe... Ja hei, pääsen mä muumidiskoonkin! Kunnon jorausta luvassa siis ;) Siitä lisää ensi viikon alussa, kun palaan taas normaaliin arkeen!

Hyvää yötä ja hyvää viikonloppua kaikille!