Kirpparivalloitus

Hei ja helou! Yritän jotenkin vielä jaksaa kirjoittaa tän päivän pienistä tapahtumista, vaikka jalat ja mieli huutavat jo hoosiannaa ja rukoilevat päästä sänkyyn nukkumaan. Aamu starttasi osaltani klo 7.45 herätyksellä, joka monelle tuntuu niin myöhäiseltä herätykseltä, mutta itse juoksisin tällä hetkellä mielummin vaikka maratonin, kun keskeyttäisin mukavat yöuneni. Okei, tuo lause ehkä riitelee hiukan itsensä kanssa, mutta ymmärsitte varmaan pointtini. Syy aikaiselle herätykselle oli löytöretki kirppikselle, joka ainakin tällä hetkellä sijaitsi Helsingissä Musiikkitalon edessä. Kirpputori oli melko suuri, ja pöytiä tuntui lisääntyvän päivän mittaan. Ilma oli tukahduttavan kuuma ja aurinko suorastaan grillasi sen alle eksyneet kirpparoijat. Vesipullon kotiin unohtaneena tunsin yhtäkkiä maan keinuvan jalkojeni alla, ja jouduin oikein varmistamaan etten vaan ollut laivassa aaltojen armoilla. En ollut. Olin tukevalla asfaltilla reilu 30 asteen lämpötilassa. Teimme helpon päätöksen suunnata ruokakauppaan ostamaan juotavaa ja piknik-eväitä, ja istahdimme lopen uupuneina paahtavasta auringosta ahtamaan ruokaa kiljuviin vatsoihin.

Yhdessä kanssani kotiin asti kirpparilta selvisi yksi musta bleiseri 2€ sekä musta pitsitoppi 1€. Mukaan kotiutui vielä lisäksi uudet aurinkolasit, voi että! Pöytiä kirpparilla oli niin paljon, etten edes tiedä muistettiinko me käydä kaikkia läpi. Lisäksi ihmisiä oli niin paljon, että kivoja vaatteita löytääkseen paikalla sai harjoittaa oikeaa kyynerpää-taktiikkaa. Vielä ei löytynyt kaipaamaani maximekkoa ja kivaa aurinkohattua, (enkä nyt tarkoita niitä tummansinisiä Delta-auto hellehattuja, joita meiltä kotona löytyy pilvinpimein) mutta eiköhän nekin vielä tässä joku päivä mukaan tartu, toivottavasti!

En ole tunnettu mistään kirppari-innostuksesta, mutta muutamia vuosia sitten täytettyäni kaapin lähes tulkoon uudestaan jo konkurssiin menneeltä viherkirppikseltä, sain inspiraatiota käydä niillä useammin. Tai no, inspiraatiota sain, mutta sillä hetkellä kirpparivierailut jäivät kyllä sinne ajatusten tasolle. Usein kuulee sanottavan, että kirppareilta ei saa mitään muuta kuin mummon kaapissa 50 vuotta lojuneen poppanaliinan, mutta nämä puheet voi aivan rauhassa työntää jonnekin syvimpään peränurkkaan maton alle. On totta, että edelleen kirppareilta löytyy niitä monta vuosikymmentä vanhoja c-kasetteja, mutta yhä useammin pöytien kätköistä löytää myös niitä nuorille aikuisille suunnattuja hyväkuntoisia vaatteita, joita toiset nuoret tulevat myymään pienen taskurahan toivossa tai vaan tyhjentääkseen vaatekaappiaan käyttämättömäksi jääneistä vaatteista. Erityisesti kirpparit, joissa myyjät ovat itse paikalla pöydän toisella puolella, ovat oivia paikkoja löytää täydennystä ja uudennusta omaan vaatekaappiin, joten lämpimästi suosittelen! Tästä lähtien aion ehdottomasti alkaa suosia enemmän suuria kirpputoreja, sillä 10 eurolla voit yksien sukkien sijaan saada neljä paitaa ja kahdet housut. Tämä kannattaa, eikä tee sinusta yhtään sen huonompaa tai halvempaa ihmistä, päinvastoin!

.

Ostettiin mansikoiden ja mustikoiden kaveriksi pullosta pursutettavaa kermavaahtoa, ja pursoteltiin sitä marjojen päälle. Ai että oli hyvää, oikea kesäfiilis!

Ilta sujui taas rauhallisissa merkeissä ulkona hyvää ruokaa syöden. Ystäväperhe Saksasta saapui perinteiselle kesän Suomen vierailulle, ja saatiin heistä seuraa täksi illaksi. Grillattiin kanaa ja syötiin raikasta salaattia melonin kanssa. Tosin kukaan ei pahemmin tainnut vakuuttua orastavista grillaustaidoistani kantaessani pöytään kulhollista pikimustiksi grillaantuneita kanankoipia ja -siipiä.. No, näytti kuitenkin uppoavan, eikä ilmeistä ollut pääteltävissä pureskelu- tai nielemisongelmia, joten kaikki hyvin loppu hyvin! 

Nyt nukkumaan, sillä huomenna on tiedossa kiva päivä Helsingissä, tiistaina ohjelma jatkuu Saksasta saapuneiden vieraiden kanssa, ja keskiviikkona suuntaan nokkani jo neljättä kertaa Tallinnaan vajaan kahden kuukauden sisällä. Ohjelmaa ainakin on tiedossa, mitä sitä turhaan rennosti lomailemaan.