SAARA: Varemurru

Noniin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Vihdoin sain ladattua kaikki 2017 kuvaa koneelle, joista suurin osa kyllä poistui keskuudestamme jonnekin aivan toiseen ulottuvuuteen. Kamala homma, sanon minä! Tuo kuvien läpikäyminen siis.
Eli viime viikonlopun vietimme Virossa, Varemurrussa, jossa olimme Tallink Siljan sirkuspäivillä, tai jotain vastaavaa. Herätys aamulla oli kohtuuttoman aikasin 04.30, ja laivalla suuntasimme Tallinnaan klo. 7.30. Tallinnasta tilausbussi kuljetti meidät 2,5 tunnin päähän Varemurruun, joka paikkana oli ainakin ensialkuun melkoinen shokki. Jälkeenpäin naurattaa kaikkien ensireaktiot paikasta, jossa huoneet oli pieniä ja ahtaita, kerrossänkyjä täyteen ahdettuja koppeja ilman lukkoa tai omaa WC:tä, puhumattakaan peileistä. Itse en ainakaan löytänyt yhtään meidän majoituksesta. Ruokailut tapahtuivat pihalla, keittäjät annostelivat ruoat valmiiksi kertakäyttöastioille, ja siellä sitä sitten epätoivoisesti yritettiin leikata sitkeää possunlihaa kertakäyttöveitsellä rikki.
Sää ei ehkä' ihan suosinut. Kevyttä tihkua tuli koko aamupäivä, mutta sade väistyi nopeasti ja tilalle jäi vain pilvinen taivas ja kolea ilma. Vaikka kuinka tongin matkalaukkua, ei sieltä löytynyt muuta kuin pari toppia, shortsit ja hame. No ei paljon auttanut. Lähtöpäivän aamuna aurinko totta kai paistoi täydeltä taivaalta, ja ulkona tarkeni hyvin shortseissa ja topissa.

Sirkuspäivät. Kuulostaa aika epäilyttävältä, lapselliselta ja tylsältä. Plus paikkana joku Varemurru keskellä ei mitään. Tai no keskellä metsiä ja peltoja. Jostain piti vain kaivaa vähän huumoria, poistaa turhat estot ja mennä muiden mukaan. Kai sitä välillä saa esittää idioottia ja leikkiä olevansa trumpetti tai rummut? Tai tehdä pari kärrynpyörää kaikkien katsoessa? Tai katsoa pää alaspäin köysissä roikkuvaa äitiä? No joo. Elämässä pitää olla vähän vaihtelua ja kokemuksia. Eikö totta?